Lukuvuosi käyntiin!

Torstai 25.8.2022 - Tuomo Suihkonen

Lukuvuosi käyntiin!

 

Lapset kirmaavat päiväkotien ja koulujen pihoilla, yläkouluissa ja toisella asteella nuoret tulevaisuuden vaikuttajat ovat ilmaantuneet oppilaitostensa edustalle ja vähitellen korkeakoulutkin vetävät opiskelijat opintojensa äärelle. Epävakaasta maailmantilanteesta huolimatta opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tekevät tulevaisuuksia joka päivä, auttavat ja ohjaavat lapsiamme, nuoriamme ja aikuisiakin opiskelijoita löytämään oman tiensä tässä epävakaassa ympäristössä. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset luovat turvaa, toivoa ja uskoa tulevaan. Sivistys on aina ollut kansakuntamme pelastus. Sivistynyt kansa luo uskoa ja toiveikkuutta tulevaan. Sivistyksen vaalimiseksi on turvattava laadukas varhaiskasvatus ja koulutus kaikilla opetuksen asteilla nyt ja tulevaisuudessa.

 

Hallitus kokoontuu toimikautensa viimeiseen budjettiriiheen elo-syyskuun taitteessa. OAJ on nostanut esille kolme päätavoitetta, jotka kumpuavat kasvatus- ja koulutuskentän akuuteista tarpeista. Ensiksikin varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä on pikaisesti nostettava, jolla paikataan osaltaan varhaiskasvatuksen osaamispulaa kelpoisista varhaiskasvatuksen opettajista. Se ei yksin riitä, vaan palkkaukseen ja työoloihin sekä työhyvinvointiin tulee myös voida panostaa kaikilla opetuksen asteilla. Koulutusvaatimuksien väljentäminen ei käy OAJ:n mielestä järkeväksi ratkaisuksi osaamispulaan. Toiseksi opettajarekisterin perustamiseksi on annettujen lupausten vakuudeksi kirjattava vuoden 2023 budjettiin puolen miljoonan euron rahoituserä. Kolmanneksi varmistaaksemme maailman parhaiten koulutetun opetushenkilöstön pysymisen alalla tulee mentorointi vakiinnuttaa osaksi opettajien uraa. Nuorten vastavalmistuneiden opettajien perehdyttäminen työhön ja mentorointi tukevat tutkitusti opettajien ja esihenkilöiden työssä jaksamista. Vertaismentorikoulutuksen saaneena ja vertaismentorointikokemusta omaavana opettajana huomasin omalla opettajanurallani sen, että yhteisten kokemusten jakaminen vertaisten kesken auttaa jaksamaan. Sitä tapahtuu jo nyt työpaikoilla, edunvalvontatyöryhmissä ja –kollegioissa, mutta vertaismentoroinnille tulisi luoda työpaikoille edellytykset toimia osana opettajan työtä ja työpäivää.

 

Toivotan Teille kaikille kasvatuksen, opetuksen ammattilaisille, opettajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin voimia siihen tärkeään työhönne, mitä teette lastemme, nuortemme ja aikuistemmekin tulevaisuuden eteen. OAJ Uusimaa juhlii 28.10. 10 +1-vuotisjuhlia Helsingissä. Siitä tiedotetaan erikseen jäsenyhdistyksiämme ja juhlaan kutsuttuja.

 

Hyvää lukuvuotta 2022-23!

 

Tuomo Suihkonen, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sivistys, varhaiskasvatus, koulutus, mentorointi, vertaismentorointi, OAJ

Arvoisa OAJ:n jäsen

Sunnuntai 3.4.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa OAJ:n jäsen

 

Olen Tuomo Suihkonen, keravalainen luokanopettaja, KM ja JUKOn pääluottamusmies. Olen toiminut opetusalalla jo 90-luvulta lähtien aluksi liikunnan opettajana ja sittemmin luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä yhteensä 20 vuotta. Valmistuin Tampereen yliopistosta 2001. Olen kouluttautunut vertaisryhmämentoriksi ja toiminut mentorina Keravalla. Olen kehittänyt koulua opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjänä. Sanoma Pron yhteysopettajana toimin yli 10 vuotta kiertäen pääosin Uuttamaata. Olin työhyvinvointihankkeessa päätulenkantajana Keravan kaupungilla. 

 

Johtajakoulutusta olen saanut RUK:sta, Kadettikoulusta sekä suorittamalla Opetushallinnon tutkinnon. Johtamiskokemusta minulle on kertynyt varusmieskouluttajana, opettajana, koulun johtoryhmässä ja erityisesti yhdistystoiminnasta paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajana. Useat työryhmät, tiimien vetovastuut vaikuttamistyöni politiikassa kaupunginvaltuutettuna ja piirin puheenjohtajana ovat minua koulineet.  

 

OAJ:n valtuustossa 2018-2022 olen pitänyt alueyhdistys- ja ponsipuheenvuoroja mm. opettajien ammatin arvostuksesta, opettajien työhyvinvoinnin tukemisesta, kolmiportaiseen tukeen liittyvästä resurssivajeesta ja erityisopetuksesta. Olen edistänyt OAJ-sovelluksen kehittämistä jäsenistön, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarpeista. Ammattijärjestöuudistamiseen olen tuonut alue- ja paikallisyhdistysten näkökulmaa. Olen osallistunut valiokuntatyöhön ja toiminut koulutuspoliittisen toimikunnan aktiivisena varajäsenenä.  

 

Opettajien työhyvinvointi tulee olla edunvalvonnan ytimessä. Ensiksi tulee turvata opettajille riittävät resurssit tehdä työtänsä hyvin. Tarvitsemme opettajarekisterin ja opettajamitoitus tulee säätää lakiin varhaiskasvatuksesta alkaen. Opettajien täydennyskoulutusta tulee kehittää, sillä hyvä täydennyskoulutus lisää osaamista, motivoi ja tukee opettajien työhyvinvointia. Ratkaisuiksi työhyvinvoinnin parantamiseen tulisi edistää opettajien vertaismentorointia ja mahdollisuutta työnohjaukseen. Riittävät tukipalvelut ja kolmiportainen tuki tulee saada kuntoon! Keskeistä on koulutuksen perusrahoituksen kasvattaminen kaikilla koulutusasteilla ja monivuotinen palkkaohjelma, joka tasaa kuntasektorin palkkaeroja yksityissektoriin verrattuna. Samalla se lisäisi kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.  

 

En kannata nyt kokeiltua vuosityöaikaa. Minusta on laitettava kaikki paukut koronan jälkeisen oppimis- ja työhyvinvointivajeen paikkaamiseen. Ammatillisten vuosityöajan valuviat tulee tunnistaa ja käyttää olemassa oleva energia näiden valuvikojen paikkaamiseen. 

 

Järjestöä tulee kehittää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä rakentaen. Tärkeää on jäsenten aito kuuntelu ja vaikuttaminen yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja tavoitteiden suuntaisesti. Paikallisten ja alueellisten aktiivitoimijoiden, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä kehitämme järjestöämme vahvana kasvatus- koulutus- ja tutkimusalan osaajien tukijana. Nostamme yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä ja päivänpolttavia asioita sekä elämme ja hengitämme jäsentemme arjen tarpeita tunnistaen. Koulutuspoliittista vaikuttamistyötä poliittisiin päättäjiin, kansanedustajiin ja työnantajan edustajiin täytyy tehdä aktiivisesti. Puheenjohtajana kokoaisin ympärilleni osaavan ja ammattitaitoisen tiimin eri sopimusalojen, koulutuksen sekä lakipuolen asiantuntijoista. Työtä jäsentemme eteen täytyy alkaa tehdä heti yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.  

 

Kaiken, mitä olen valtuustokaudella 2018-22 tehnyt ja mihin olen vaikuttanut, sen kaiken olen tehnyt OAJ:n jäsenten valtuuttamana ja heidän edunvalvontaansa edistäen. Saman lupauksen annan, mikäli minut valitaan OAJ:n uudeksi puheenjohtajaksi 2022-25. Tunnen perin pohjin opettajan työn ja tuon kentän äänen edunvalvonnan ytimeen! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: OAJ:n valtuusto, opettajien työhyvinvointi, vertaisryhmämentori, koulutuksen perusrahoitus, opettajamitoitus, oppimis- ja työhyvinvointivaje

Koulutuksen perusrahoitus ja opettajamitoitus kuntoon! Suurinkaan mestari ei pysy huipulla, jos sivistyksen kasvot jäätyvät

Maanantai 7.3.2022 klo 18:57 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Kalevassa 2.3.2022
Koulutuksen perusrahoitus ja opettajamitoitus kuntoon!
Suurinkaan mestari ei pysy huipulla, jos sivistyksen kasvot jäätyvät
Mikko Ripatti ja Olli Luukkainen vaativat Kalevalan päivänä 28.2. Kalevassa ansiokkaassa mielipidekirjoituksessaan, että nyt on pidettävä aiempien vuosien Pisa-mestari huipussaan kasvatuksen ja koulutuksen kärkimaana. He toivat esille lukutaidon vahvistamisen tärkeyden ja peruskoulun valtakunnallisen tuntijaon vähimmäismäärän lisäämisen ratkaisuksi tavoitteen toteutumisen kannalta ja nostivat esille mm. kolmiportaisen tuen resurssit, oppilashuollon toimivuuden merkityksen ja maahanmuuttajien opetuksen tärkeyden.
Olen hyvin pitkälti samaa mieltä siitä, että nyt on pikaisesti ryhdyttävä toimiin, jotta onnistumme koulutusmaana siinä, missä Iivo onnistui olympialaduilla. Tulokulmani tähän asiaan vain on hieman toisenlainen. Maailman parhaasta opettajasta on imetty vuosien varrella kaikki mehut irti, kun kuusi kymmenestä opettajasta kokee OAJ:n tuoreen työolobarometrin mukaan, että töitä on liikaa. Työstressi on lisääntynyt korona-aikana ja työn ilo on vähentynyt. Jos opettajat uupuvat, mikä avuksi, että saamme tulevaisuudessakin todistaa Suomen olevan koulutuksen huippumaa.
Korona on varmasti yksi, mutta ei ainut syy uupumiselle. Opettajaurallani olen nähnyt työssä vuosien varrella tapahtuneen muutoksen. Työmäärää on kasvattanut esimerkiksi isommat ryhmäkoot, oppilaiden tuen tarpeiden lisääntyminen. Turhalta tuntuva sälä vie voimia. Korona-aikana kuormitusta on lisännyt esimerkiksi se, että muuttuvissa tilanteissa tieto ei ole kulkenut eikä tilanteita olla osattu ennakoida.
Tiedämme monen opettajan harkitsevan alanvaihtoa. Työn ilo ja merkityksellisyys vähenevät, kun korkeasti koulutettu opettaja kokee, ettei riitä, eikä hänen pedagogiseen osaamiseensa luoteta.
Työn arvo tunnistetaan julkisessa keskustelussa ja päättäjien puheissa. Arvostuksen tulisi nyt vain näkyä selvemmin konkreettisina toimina, jotta onnistumme koulutusmaana siinä, missä Iivo onnistui olympialaduilla.
Päättäjät ja työnantajat, haastan teidät kunnon kiriin, joka palauttaa sivistysmaamme Suomen opetuksen arvostuksen huipulle ja oppilaiden osaamisen 2000-luvun alun tasolle. Koulutuksen perusrahoituksen palauttaminen koulutusleikkauksia edeltävälle ajalla on nyt enemmän kuin tarpeen.
Opettajamitoituksen avulla voidaan vähentää työkuormaa ja turvata mahdollisuus keskittyä perustyöhön. Hoidetaan palkkaus kuntoon palkkaohjelmalla ja tuetaan opettajia muutosten keskellä riittävällä täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja mentoroinnilla. Perataan ja vahvistetaan myös opettajankoulutusta.
Tehdään yhdessä Suomesta maailman paras paikka oppia, opettaa ja tutkia! Ratkaisuja löytyy – onko päättäjillä ja työnantajilla tahtoa?
Tuomo Suihkonen, luokanopettaja ja pääluottamusmies,
OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen pj., Kerava

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulutuksen perusrahoitus, opettajamitoitus, Pisa-mestari, kolmiportaisen tuen resurssit, oppilashuollon toimivuus, työstressi, alanvaihto

Opettajien työpahoinvointi ei parane itsestään

Maanantai 7.3.2022 - Tuomo Suihkonen

Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.2.2022

 

Opettajien työpahoinvointi ei parane itsestään 

 

Kuusi kymmenestä opettajasta kokee, että töitä on liikaa, kertoo OAJ:n tuore työolobarometri. Kahden viime vuoden aikana myös opettajien työstressi on lisääntynyt ja työn ilo vähentynyt. 

Korona on varmasti yksi, mutta ei ainut syy uupumiselle. Opettajaurallani olen nähnyt työssä vuosien varrella tapahtuneen muutoksen. Työmäärää on kasvattanut esimerkiksi isommat ryhmäkoot, oppilaiden tuen tarpeiden lisääntyminen. Turhalta tuntuva sälä vie voimia. Korona-aikana kuormitusta on lisännyt esimerkiksi se, että muuttuvissa tilanteissa tieto ei ole kulkenut eikä tilanteita olla osattu ennakoida. 

Tiedämme monen opettajan harkitsevan alanvaihtoa. Työn ilo ja merkityksellisyys vähenevät, kun korkeasti koulutettu opettaja kokee, ettei riitä, eikä hänen pedagogiseen osaamiseensa luoteta.  

Työn arvo tunnistetaan julkisessa keskustelussa ja päättäjien puheissa. Arvostuksen tulisi nyt vain näkyä selvemmin konkreettisina toimina, jotta onnistumme koulutusmaana siinä, missä Iivo onnistui olympialaduilla.  

Päättäjät ja työnantajat, haastan teidät kunnon kiriin, joka palauttaa sivistysmaamme Suomen opetuksen arvostuksen huipulle ja oppilaiden osaamisen 2000-luvun alun tasolle. Koulutuksen perusrahoituksen palauttaminen koulutusleikkauksia edeltävälle ajalla on nyt enemmän kuin tarpeen.  

Opettajamitoituksen avulla voidaan vähentää työkuormaa ja turvata mahdollisuus keskittyä perustyöhön. Hoidetaan palkkaus kuntoon palkkaohjelmalla ja tuetaan opettajia muutosten keskellä riittävällä täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja mentoroinnilla. 

Tehdään yhdessä Suomesta maailman paras paikka oppia, opettaa ja tutkia! Ratkaisuja löytyy – onko päättäjillä ja työnantajilla tahtoa? 

 

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja ja pääluottamusmies, Kerava

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työpahoinvointi, OAJ:n työolobarometri, perustyö, työn arvostus, koulutusleikkaukset, sivistysmaa, koulutusmaa, opettajamitoitus